Hyötyjäte

Hyödynnettävä ja kierrätettävä rakennusjäte

Rakennusten ja kiinteistöjen rakentaminen vaatii erilaisia ainepanoksia eli rakennusmateriaaleja. Saneeraus- ja korjausrakentaminen on keskeinen vaihe, jossa voidaan tehostaa rakennuksista vapautuvien materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä. Rakennusjätteestä jopa kaksi kolmannesta syntyy korjausrakentamisesta.

Rakennushankkeen päätoteuttaja on valtioneuvoston päätöksen (179/2012) mukaisesti vastuussa rakennusjätteestä ja sen kierrättämisestä hankkeen eri vaiheissa. Päätoteuttajana toimii suunnitteluvaiheessa yleensä rakennuttaja ja rakennustyön aikana useimmiten pääurakoitsija. Päätös ei koske pienempiä rakennuskohteita, joissa maa- ja kiviainesjätettä syntyy alle 800 tonnia ja muita rakennusjätteitä alle 5 tonnia. 

Pääperiaatteena niin uudis- kuin saneerausrakentamisessa on tuottaa mahdollisimman vähän rakennusjätettä ja kierrättää kaikki käyttökelpoinen materiaali. Tähän pyritään rakennusaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä sekä uusiomateriaalin käytöllä mahdollisuuksien mukaan. Syntyvät rakennusjäte tulee käsitellä niin, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 

Korjausrakentaminen on kasvava ala

Suomen rakennuskannasta puolet on yli 30-vuotiasta. Tämä sekä rakennusten toimivuuden ja asuin- ja käyttötarpeiden muuttuminen vauhdittavat rakentamisen painopisteen siirtymistä yhä enemmän korjausrakentamiseen ja rakennusten ylläpitoon. Korjausrakentamisen arvo onkin nykyään noin puolet talonrakentamisen arvosta.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan itse rakennuksissa käytettävistä materiaaleista noin puolet on betonia, reilu kolmasosa puuta ja loput terästä, kun niiden yhteismäärä on 100 %. Purku- ja korjausrakentamisessa vapautuu runsaasti materiaalia, jota voidaan hyödyttää niin uudisrakentamisessa kuin tuotantotoiminnan raaka-aineena. Yllä mainittuja periaatteita noudattamalla rakennusjäte käsitellään kestävällä tavalla. Korjaus- ja saneerausrakentamisen palvelut tuleekin hankkia toimijalta, joka huolehtii rakennusjätteen asianmukaisesta käsittelystä ja kierrättämisestä.

Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on esitetty tavoite rakennusjätteen hyödyntämisen ja kierrättämisen nostamisesta EU:n jätedirektiivin edellyttämään 70 prosenttiin. 

Lähteet: Suomen ympäristökeskuksen raportti (2011)Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportti (2009), ympäristö.fi